Tuula Viitanen

  • Ikä: 67
  • Kotipaikka: Vantaa
  • Puolue: Kansalaispuolue
  • Vaalipiiri: 02 Uudenmaan

Vastaukset

1. Omaisilla on oltava mahdollisuus itse päättää lähimmäisestään ottamasta hoitovastuusta.

Täysin samaa mieltä

Tietysti, omaisilla on oltava mahdollisuus päättää minkälaisen hoitovastuun he voivat halutessaan ottaa. On erilaisia ja eri-ikäisiä omaisia, heillä voi olla myös erilaisia resursseja ottaa vastuuta. Hoitovastuuta tulee saada myös muuttaa ajan kuluessa, koska tilanteet muuttuvat.

2. Omaishoidon tuen myöntämisen kriteerien pitää olla yhdenmukaiset koko maassa.

Täysin samaa mieltä

Mielestäni perus omaishoidon tuen kriteerit eli myöntämisedellytykset ja hoitopalkkioiden suuruusluokat tulee olla yhdenmukaiset koko maassa. Yksityiskohtaiset muut tuet pitäisi määritellä erikseen ottaen huomioon hoidettavan tarpeet ja omaishoitajan tukemiseen / ohjaukseen liittyvät tilanne kohtaiset tarpeet.

3. Omaishoidon tuki tulee myöntää kaikille kriteerit täyttäville omaishoitajille.

Täysin samaa mieltä

Kyllä, omaishoitajan työ on eettisesti erittäin arvokasta ja toiseksi säästää kuntien taloudellisia varoja, koska useimmat omaishoitajat tekevät työtä 24/7 tauotta ja toimivat pyyteettömästi, toisin kuin palkatut ulkopuoliset hoitajat. Omaishoitajat eivät ole vaatimassa ylityökorvauksia.

4. Omaishoidon minimipalkkio tulee nostaa vähintään 650 euroon kuukaudessa.

Täysin samaa mieltä

Kunnat säästävät erittäin paljon kunnan varoja omaishoitajien alttiuden takia. Laki omaishoidon tuesta 2005/937tulee muuttaa siten, että kriteerit 5§ 2 mom.1-3 kohdat poistetaan. Omaishoitajien hoitopalkkion nostaminen 600 euroon on vähin arvostusmuoto tärkeästä ja vastuullisesta omaishoitajien työpanoksesta.

5. Omaishoitajan hoitopalkkion verotusta tulee keventää.

Täysin samaa mieltä

Vaikka omaishoitajien hoitopalkkio on verotettavaa ansiotuloa, pitäisi ottaa huomioon työn kuormittavuus ja 24/7 työpanos ympäri vuoden. Katson, että vero % tulee alentaa, koska kotihoito omaishoitajan ansiosta verrattuna julkiseen / yksityiseen laitospaikkaan säästää kunnan menoja huomattavasti.

6. Hoidettavan saaman hoidon pitää olla maksutonta omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana.

Täysin samaa mieltä

Periaatekysymys, miksi omaishoitajaa sakotetaan siitä, että hänellä on oikeus pitää vapaata vähintään 2 vrk tai 24/7, 3 vrk kalenterikuukautta kohti. Kun muilla työssäkäyvillä henkilöillä on oikeus lähes poikkeuksitta pitää vapaata 8 vrk kalenterikuukautta kohden. Eriarvoisuutta!

7. Työssäkäyvän sopimusomaishoitajan tulee saada palkallista vapaata hoidettavan sairastuessa äkillisesti.

Täysin samaa mieltä

Henkilö, joka on kotihoidossa ja on katsottu olevan omaishoitajan hoidon tarpeessa, vaikkakin osan aikaa vrk:ssa ja hänen sairastuessaan äkillisesti, omaishoitajalla tulee olla samat oikeudet saada palkallista vapaata. Kriteerinä ei saa olla kysymys mistään ikärajoitteista.

8. Omaishoidon tukemiseksi tarkoitetut kuntien valtionosuudet tulee käyttää kokonaan omaishoidon hyväksi.

Täysin samaa mieltä

Mikäli kunnat ovat saaneet valtion tukea omaishoidon tukemiseen, ne varat on käytettävä saatuun tarkoitukseen. On käsittämätöntä ettei mikään taho valvo miten kunnat käyttävät varoja. Onko kuntien tälläinen toiminta laillista?

9. Omaishoitajayhdistysten julkista avustusta tulee lisätä, jotta vapaaehtoispohjaista neuvontaa ja vertaistukea on saatavilla kattavasti koko Suomessa.

Täysin samaa mieltä

Valtion ja kuntien tulee huomioida, vapaaehtoista vertaistukea tai neuvontaa antavat, ovat erittäin tärkeässä asemassa omaishoitajille sekä heidän hoidettavilleen. Sosiaaliset kontaktit ovat vaarassa jäädä minimiin omaishoitajien keskuudessa ja vertaistuen puute altistaa eriasteisille uupumis- ja väsymistiloihin.

10. Suomessa sopimusomaishoitajia on noin 46 000. Pääasiallisessa auttamisvastuussa läheisestään arvioidaan kuitenkin olevan noin 350 000 henkilöä. Valitse kolme tärkeintä seikkaa, jotka tekevät sopimusomaishoidosta houkuttelevampaa.

Korotetaan omaishoitajan palkkion minimisummaa.

Kevennetään omaishoidon tuen verotusta.

Varmistetaan, että kunnille myönnetyt omaishoidon tukemiseen tarkoitetut valtion lisämäärärahat käytetään kokonaisuudessaan omaishoidon tukemiseen.

Vastauksia olisi enemmänkin, ja tuiki tarpeellisia kaikki, mutta kriteerinä oli tehdä sopimusomaishoidosta houkuttelempaa. Siksi katson näiden olevan tärkeimmät. Valtion lisämäärärahoista voisi osan kanavoida vertaistuen organisoimiseen.